Tarinamme
Talvella 2025 aviomieheni sanoi, että rakkauteni muotiin voisi kasvaa yrittäjyydeksi. Olin jo ollut yrittäjä yli kahdeksan vuotta, joten se tuntui luonnolliselta jatkumolta naiselliselle koruliiketoiminnalleni.
Mieheni halusi myös antaa äidilleen mahdollisuuden tehdä jotain merkityksellistä samalla kun hän ansaitsisi hieman ylimääräistä.
Anopistani on ollut kampaajamestari yli 40 vuotta, vaikka hän on nyt eläkkeellä. Sakset ovat edelleen hänen käsiensä jatke – oli kyse sitten hiuksista tai kankaasta.
Hän on ajalta, jolloin kaikki tehtiin käsin – takit, mekot, puvut.
Mieheni tiesi heti, että me kolme yhdessä muodostaisimme täydellisen tiimin.
Talvi kului ajatuksen pyöriessä mielessäni, mutta inspiraatio ei tullut. Kevät toi valoa ja ensimmäiset ideat. Kesäkuussa sanoin anopilleni: yritetään tehdä yksi kesäinen maksimekko.
Minulla oli selkeä visio. Olin pitkään unelmoinut kesäisestä maksimekosta, ja minulla oli tietyt kriteerit, jotka halusin sen täyttävän.
Mekko syntyi juuri niin kuin anoppini ja minä ymmärsimme – tai väärinymmärsimme – toisiamme 🫣. Välillä sanoimme: ”Yritetään tätä kautta ja katsotaan, miten käy.” Kankaan valintakin oli jossain määrin intuitiivinen. Koska olin jo 3–4 vuotta tehnyt päähineitä musliinista ja minulla oli loistava yhteistyökumppani Saksassa, musliinista tuli luonnollinen valinta myös mekkoon. Ensimmäinen näytemekko valmistettiin vanhasta puuvillakankaasta, jonka anoppini oli säästänyt kangasarkussaan.
Kun puuvillanäyte oli valmis, olimme molemmat innoissamme. Mekosta tuli romanttinen ja katseenvangitsija.
Toinen näyte, valmistettu vaaleanpunaisesta musliinista, oli rehellisesti täydellinen WOW 🤩. Pukaisin mekon samana päivänä, yhdistin sen yhteensopivan turbanin kanssa ja lähdin kävelylle perheeni kanssa Vanhaankaupunkiin. Otin kuvia kaupungissa, ja seuraavana päivänä julkaisin ne Facebookin mekkojen myyntiryhmässä. Tänään sillä julkaisulla on yli 400 tykkäystä ja 900 kommenttia. Se levisi viraalina yhdessä yössä.
Sähköpostini täyttyi välittömästi. Otin 110 tilausta ja jouduin keskeyttämään myynnin – minulla ei ollut vielä edes valmista kaavaa, eikä ompelijoita 🫣🙃.
Tilasimman 300 metriä kangasta Saksasta ja aloin etsiä ompelijoita.
Ensimmäinen löytämämme ammattilainen teki kaavat, mutta testiversioita oli lukemattomia – yksikään niistä ei onnistunut.
Olimme luvanneet asiakkaille toimituksen kuukauden sisällä, mutta kaksi viikkoa myöhemmin yhtään mekkoa ei oltu ommeltu.
Eräs ompelija jopa väitti, että tätä kaavaa oli mahdoton ommella musliinista 🙃. Poimut olivat haaste, mutta eivät mahdoton sellainen 🪡🧵✂️.
Lopulta asiakkaat alkoivat kysellä mekkojen edistymisestä, ja ahdistus alkoi kasvaa.
Lopulta tuotanto asettui uomiinsa, ja ensimmäiset paketit alkoivat saapua asiakkaille. Suurin pelkomme oli, ettei mekosta pidettäisi – entä jos 100 mekkoa palautettaisiin?
Mutta niin ei käynyt. Pikemminkin päinvastoin – upea palautteenne alkoi tulvia sähköpostilaatikkoomme.
Se antoi meille uutta vauhtia, ja avasimme myynnin uudelleen.
Nykyään sadat mekot ovat matkanneet Virosta Suomeen, Ruotsiin, Luxemburgiin, Espanjaan, Kroatiaan ja kauemmaskin – lista on pitkä.
Kiitos luottamuksestanne ja siitä, että annoitte meille tämän mahdollisuuden 🙋♀️🙏
Olemme nyt todella vauhdissa. Toinen mekkomme on edessänne ja se on otettu vastaan yhtä lämpimästi.
Talvinen samettimekko on myös hitti – palautteenne on meille puhdasta kultaa.
Kiitos 🙏
studio POÈ
Ele